Toipumisen vaaleanpunainen pilvi

Jokainen 12 askeleen kokouksessa käynyt tuntee vaaleanpunaisen pilven oireyhtymän. Se on Anonyymien Alkoholistien luoma termi, jolla kuvataan varhaisessa toipumisessa olevia ihmisiä – yleensä ensimmäisen vuoden aikana.

Huumeet ja alkoholi vaikuttavat keskushermostoon ja turruttavat tunteita, niin ettei ihminen tunne mitään. Ainoa poikkeus on tietenkin ”kipu”, joka syntyy, kun omaa päihdettä ei käytä. Siksi toipuvat alkoholistit ja riippuvaiset aloittavat toipumispolkunsa usein vahvasti (yleensä kuntoutusjakson jälkeen).

Useimmat ovat riemuissaan ja yhtäkkiä täynnä tunteita, jotka ovat olleet pitkään tukahdutettuina. Jopa surun kaltaiset tunteet voivat vaikuttaa ”myönteisesti”, sillä vaaleanpunaisessa pilvessä elävät ilahtuvat siitä, että tuntevat ylipäätään jotain.

Vaaleanpunainen pilvi on mielentila, tunne siitä, ettei mikään voi enää mennä pieleen ja että elämä on muuttunut pysyvästi paremmaksi. Se on epärealistinen fantasiamaailma, joka ei valmista toipuvaa riippuvaista edessä mahdollisesti odottaviin vaikeuksiin.

Jos termi ”vaaleanpunainen pilvi” ei ole tuttu, samaa käytöstä kuvataan usein myös termillä ”kuiva juoppo”. ”Kuiva juoppo” on osuva, sillä se kertoo myös, miksi vaaleanpunainen pilvi on kielteinen asia.

Miksi vaaleanpunainen pilvi on haitallinen?

Jotkut kyseenalaistavat, miksi ”liian onnellinen” oleminen olisi paha asia. Varsinkin alkoholismissa yleinen sivuvaikutus sen poistamisesta elimistöstä on masennus. Tämän huomioon ottaen, miten raittiudesta iloitseminen voisi olla paha asia? Raittiina oleminen on ”in”, ja kun juominen on kulttuurissamme niin normalisoitua, jonkun pitäisi olla keulakuva onnelliselle ja hauskalle raittiille elämälle. Eikö niin?

Raittiudesta iloitseminen on hyvä asia, mutta kyse on elinikäisestä sitoumuksesta. Vaaleanpunainen pilvi alkaa luoda epärealistista odotusta, yhä vaativampaa rimaa sille, miltä raittiuden pitäisi tuntua. Se on kuin avioliiton ”kuherruskuukausi”. Kun asiat sujuvat, mikään ongelma ei tietenkään tunnu liian suurelta. Tämä ruokkii liiallista itseluottamusta, mikä on erityisen haitallista, koska se johtaa valmistautumattomuuteen.

Vaaleanpunaisessa pilvessä elämisestä seuraa väistämättä kaksi kielteistä seurausta:

1. Tunne siitä, ettei riippuvuus ole ongelma.

2. Että ansaitset olla onnellinen.

Kun luottamus omaan raittiuteen kasvaa liian suureksi, voi alkaa ajatella, ettei kyse ole ongelmasta tai että tilanne on hallinnassa. Tuhannet riippuvaiset viettävät vuosia raittiina, ja yksi retkahdus maksaa heille hengen. Philip Seymour Hoffmanin kuolema on yksi tunnetuimmista tapauksista. Kahden vuosikymmenen raittiuden jälkeen Hoffman retkahti, ja se maksoi hänelle hengen. Riippuvuus on jokapäiväinen kamppailu, ja kuolemaan johtavan retkahduksen mahdollisuus on aina olemassa.

Toinen kohta, ”että ansaitset olla onnellinen”, koskee erityisesti riippuvaisia, koska teknisestihän kaikkien pitäisi olla onnellisia. Riippuvaisilla juuri tämä oikeutuksen tunne saa jahtaamaan vaaleanpunaista pilveä kuin se olisi huuma. Jälleen kuivan juopon tai ”elämän huumassa” olevan ihmisen ajatus kuvaa tätä käytöstä osuvasti. Sivuhuomiona Jim Carreyn elokuva Yes, Man havainnollistaa tätä hyvin.

Ongelma tuon huuman jahtaamisessa ilmenee, kun toipuva kohtaa ensimmäisen alamäkensä. Kun raittius ei tee onnelliseksi eikä ole hauskaa, alkavat suuremmat koettelemukset. Vaaleanpunaisen pilven valtaan joutuneet riippuvaiset retkahtavat ensimmäisessä alamäessä, koska raittius menettää yhtäkkiä vetovoimansa.

Se ei tunnu enää hyvältä, joten he luovuttavat. Onnellisuushuman jahtaaminen on tapa turruttaa muita tunteita, ja seurauksena on riippuvainen, joka on todennäköisemmin valmistautumaton edessä oleviin koettelemuksiin.

Raittiuden ensimmäinen vuosi

Vuoden 2011 tutkimus havaitsi, että 85 % riippuvaisista retkahtaa kuntoutuksen jälkeisen ensimmäisen vuoden aikana. Tuo tilasto ei ole vaihdellut paljoakaan seuraavina vuosina.

Hyvä olo raittiudesta ei ole asia, josta pitäisi tuntea syyllisyyttä tai häpeää. On hyvä kohdata tunteita, jotka ovat olleet uinuvina; on hyvä tuntea olevansa oikealla tiellä; on hyvä tuntea, että elämä on järjestyksessä. Huonoa on tunnelinäkö, joka voi sen seurauksena korostua.

Vaaleanpunaisen pilven ja retkahdusluvun tiedostamisen pitäisi hillitä odotuksia. Raittiina olemisen pitäisi tuntua hyvältä, mutta se ei saisi olla ainoa syy siihen, sillä huonoja tilanteita ja alamäkiä voi silti tulla, eikä moni niistä ole hallinnassamme.

Monet ihmiset, jotka eivät ole riippuvaisia, jäävät silti työttömiksi ja asunnottomiksi hyvin valitettavien olosuhteiden vuoksi. Tämä ei tarkoita, että riippuvainen päätyisi siihen, vaan vain sitä, että edessä on haasteita riippumatta siitä, onko raittiina vai ei.

Lupaa olla raitis joka päivä

Tunteet ovat ohimeneviä. Ne voivat tulvia mieleen sokaisevana raivona, ja ne voivat viipyä synkkänä päivänä. Tärkein opetus on, että ne menevät ohi. Onnellisuudesta nauttiminen on hyvä ominaisuus, mutta on naiivia olettaa, että tuntisi aina onnelliselta.

Kun annat lupauksen olla raitis joka päivä, muistutat itseäsi, että kyse on haasteesta, joka vaatii jatkuvaa valppautta. Se on jokapäiväinen kamppailu, ja opittavaa on aina lisää.