Metamfetamiinin sivuvaikutukset

Metamfetamiinin lyhytaikaiset vaikutukset

Metamfetamiini vapauttaa huomattavia määriä dopamiinia, jonka tiedetään aiheuttavan mielihyvää ja euforiaa. Siksi on olemassa alakulttuuri, joka käyttää metamfetamiinia afrodisiaakkina sen aivojen mielihyväkeskukseen kohdistuvien vaikutusten vuoksi. Lisäksi lyhytaikaisiin vaikutuksiin kuuluvat:

• Euforia tai huuma

• Hyperfokus

• Valveillaolo ja vähentynyt väsymys

• Heikentynyt ruokahalu

• Tihentynyt hengitys

• Nopea tai epäsäännöllinen sydämen syke

• Hypertermia

Metamfetamiinin pitkäaikaiset vaikutukset

Metamfetamiinin pitkäaikaisvaikutukset ovat moninaisia ja erittäin haitallisia aivoille ja keholle. Näistä kielteisistä pitkäaikaisvaikutuksista vähäisin ei ole riippuvuus, joka on krooninen riippuvuustila, ja koska käyttäjille kehittyy sietokyky, he tarvitsevat yhä enemmän ainetta saman huuman saavuttamiseksi. Tämän seurauksena keho tulee riippuvaiseksi aineesta, ja ilman sitä oleminen käy yhä vaikeammaksi. Metamfetamiinin pitkäaikaisvaikutuksia ovat:

• Riippuvuus

• Motoriikan heikkeneminen

• Heikentynyt kielellinen oppiminen

• Vakavat muutokset aivoissa

• Muistin heikkeneminen

• Mielialan vaihtelut (aggressiivisuus tai väkivaltainen käytös)

• Tunnepurkaukset

• Hampaiden rappeutuminen

• Meth mouth

• Äärimmäinen laihtuminen

• Suurentunut Alzheimerin taudin tai aivohalvauksen riski

• Psykoosi

• Harhaluulot

• Aistiharhat

• Paranoia

Monet tunnistavat metamfetamiinin käyttäjät kasvojen ja kehon ihohaavoista. Tämä johtuu usein harhaluulosta, että ihon alla ryömii hyönteisiä.

Lisäksi metamfetamiinin käyttö vaikuttaa myös ei-neuronaalisiin aivosoluihin, kuten mikrogliaan. Mikrogliasolut auttavat poistamaan vaurioituneita hermosoluja, fagosytoimaan solujätteitä ja torjumaan taudinaiheuttajia. Jos mikroglia on kuitenkin liian aktiivista, se voi erehdyksessä tuhota myös terveitä hermosoluja. Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että entisillä metamfetamiinin käyttäjillä on kaksi kertaa enemmän mikrogliasoluja kuin niillä, jotka eivät ole koskaan käyttäneet metamfetamiinia.

Kaikesta tästä huolimatta kaikki vauriot eivät ole pysyviä, ja osa niistä on jopa palautuvia. Tutkimukset osoittavat, että niillä, jotka ovat olleet 2 vuotta ilman metamfetamiinia, mikrogliasolujen aktivaatio on samankaltainen kuin niillä, jotka eivät ole koskaan käyttäneet metamfetamiinia. Lisäksi kognitiivinen toiminta sekä motoriset ja kielelliset taidot kohenevat.

Lähteet

• WebMD

• US National Library of Medicine National Institutes of Health