Metamfetamiini ja ahdistus

Metamfetamiinin käyttö on lisääntynyt Yhdysvalloissa viime vuosina. Yhä useampi on alkanut käyttää tätä huumetta, ja se on myös muuttunut vaarallisemmaksi ja riippuvuutta aiheuttavammaksi, koska se on nykyään puhtaampaa. Vuonna 2010 metamfetamiini oli vain 10 % puhdasta, mutta vuonna 2014 sen puhtaus oli testeissä 75 %. Yhä useampi kuolee metamfetamiinin käyttöön, siksi on erittäin tärkeää raitistua mahdollisimman varhain. Vaikka tie raittiuteen voi tuntua pelottavalta, raittiuden tuomia palkintoja on mahdotonta pukea sanoiksi. Sekä aktiivisesti metamfetamiinia käyttävillä että aineesta vieroittuvilla on todennäköisesti paljon kysymyksiä siitä, miten metamfetamiini vaikuttaa kehoon. Metamfetamiini vaikuttaa kielteisesti sekä fyysiseen että psyykkiseen terveyteen. Tässä artikkelissa käsitellään metamfetamiinin vaikutusta ahdistukseen.

Miten metamfetamiini vaikuttaa ahdistukseeni?

Tutkimusta siitä, miten metamfetamiini tarkalleen vaikuttaa ahdistukseen, on vähän. Useat tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että näiden kahden välillä on vahva yhteys. Pitkäaikaisen metamfetamiinin käytön on osoitettu sekä aiheuttavan ahdistuneisuushäiriöitä että pahentavan ahdistusoireita niillä, joilla on ennestään ahdistusta. Tämä johtuu todennäköisesti kemikaaleista, joita aivoissa vapautuu metamfetamiinin käytön aikana. Kun ihminen käyttää metamfetamiinia, aivoissa vapautuu kemikaaliryöppy, johon kuuluu muun muassa serotoniini. Serotoniini säätelee suoraan mielialaa. Tämä on osasyy siihen, että metamfetamiinin ”high”-tilassa koetaan euforiaa. Kun aivot kuitenkin kuormittuvat suurista kemikaalimääristä, niiden on myöhemmin vaikeampi imeä aineita takaisin. Siksi metamfetamiinia käyttävillä serotoniinitaso on matala, kun he eivät ole ”high”-tilassa. Serotoniinin puute aiheuttaa sekä ahdistusta että masennusta.

Eroaako tämä tavallisesta ahdistuksesta? Jos eroaa, miten?

Metamfetamiinin ”high”-tilassa koetut tuntemukset muistuttavat ahdistuskohtauksen tuntemuksia. Näihin kuuluvat kiihtynyt syke ja ryntäävät ajatukset. Loppujen lopuksi ei ole väliä, aiheutiko metamfetamiini ahdistuksen vai pahensiko käyttö vain ennestään ollutta ahdistusta. Tosiasia on, että metamfetamiini ja ahdistus liittyvät tiiviisti toisiinsa, ja harva metamfetamiinia käyttävä välttyy ahdistuksen tunteilta.

Miten metamfetamiinin vieroitus vaikuttaa ahdistukseeni?

Ahdistus on yksi yleisimmistä sivuvaikutuksista liittyen metamfetamiinin käytön vieroitukseen. Useimmat kokevat tämän. Tutkimusta siitä, onko ahdistus metamfetamiinin käytön seurausta vai syy, miksi ihmiset alkavat käyttää ainetta, on tehty vähän. On kuitenkin raportoitu, että yli 40 %:lla metamfetamiinia käyttävistä on ahdistuneisuushäiriö. Metamfetamiinista vieroittuvilla ahdistuksen taso voi vaihdella lievästä vaikeaan, ja vaikea ahdistus on varsin harvinaista. Useimmat entiset käyttäjät kertovat, että ahdistus on pahimmillaan ensimmäisten viikkojen aikana lopettamisen jälkeen ja voimakkaimmillaan noin 25. päivän tienoilla.

Milloin ahdistukseni alkaa helpottaa raittiudessa?

Tähän kysymykseen ei ole helppoa vastausta. Niillä, joilla ei ole pysyvää ahdistuneisuushäiriötä, ahdistuksen tunteet voivat raittiudessa helpottaa muutamassa kuukaudessa. Itse asiassa suurin osa entisistä metamfetamiinin käyttäjistä kertoo ahdistuksensa vähentyneen merkittävästi kuuden raittiin kuukauden kohdalta alkaen. Muista kuitenkin, että ahdistuneisuushäiriötä sairastavat voivat kokea näitä tunteita pidempään. Jos epäilet, että sinulla saattaa olla ahdistuneisuushäiriö, on parasta keskustella lääkärin kanssa. Lääkäri voi määrätä terapiaa tai lievää lääkitystä.

Miten voin helpottaa ahdistustani?

Ahdistus on tunne, jonka jokainen kokee jossain vaiheessa. Kun ihminen on stressaantunut tai huolissaan jostakin tilanteesta, syke voi kiihtyä, kämmenet hikoilla ja muita tyypillisiä ahdistusoireita voi ilmetä. Tavallisilla ihmisillä tämä tunne menee kuitenkin ohi melko nopeasti. Ahdistuneisuushäiriötä sairastavilla tai metamfetamiinista vieroittuvilla ahdistus voi olla pysyvämpi tunne. Siitä huolimatta on olemassa useita vinkkejä ja keinoja ahdistuksen lievittämiseen. Tässä joitakin tehokkaimmista tavoista helpottaa ahdistusta:

• Harjoittele syvään hengittämistä: Syvä palleahengitys voi käynnistää siirtymän sympaattisesta hermostosta – jossa ahdistuksen tunteet syntyvät – parasympaattiseen hermostoon, jossa olo on rauhallisempi.

• Liikunta: Liikunta vapauttaa endorfiineja, jotka hillitsevät ahdistuksen tunteita.

• Vältä kofeiinia: Kofeiini kiihdyttää keskushermostoa, mikä voi laukaista ahdistuksen tunteita.

• Nuku riittävästi: Kun keho ei saa tarpeeksi REM-unta, voimme kokea stressiä, ahdistusta ja masennusta.

• Varaa aikaa rauhoittaville toiminnoille: Kävely, musiikin kuuntelu tai hyvän kirjan lukeminen voivat kaikki auttaa pitämään kehon rauhallisena ja mielen muissa asioissa. Kun emme ajattele itseämme ja omaa elämäämme, emme pysty vatvomaan näitä yksityiskohtia.

Siitä ei ole epäilystäkään – metamfetamiini on vaarallista. Se vaikuttaa kielteisesti myös fyysisesti aiheuttamalla laihtumista ja impulsiivisuutta, ja lisäksi se aiheuttaa heikkoa unenlaatua ja voimakasta ahdistusta. Metamfetamiinia käytetään sen intensiivisen euforian vuoksi, joka syntyy, kun aine laukaisee dopamiinin ja serotoniinin vapautumisen aivoissa. Tämä tunne ei kuitenkaan ole sen kielteisen vaikutuksen arvoinen, joka sillä voi olla sekä ruumiillisesti että henkisesti. Jos sinä tai joku tuntemasi kamppailee metamfetamiinin väärinkäytön kanssa, ei ole liian myöhäistä raitistua. Raittius voi tuntua ylivoimaiselta näkymältä, mutta vakuutamme, että se palkitsee. I Am Soberin tavoitteena on auttaa riippuvuuksien kanssa kamppailevia hakemaan tarvitsemaansa apua. Muista: et ole raittiusmatkallasi yksin. Monet ovat raitistuneet metamfetamiinista ja elävät nykyään onnellista, vapaata elämää. Sinäkin voit!

Lähteet:

• https://www.healthline.com/health/chemical-imbalance-in-the-brain

• https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5403071/

• https://www.mentalhelp.net/articles/meth-addiction-and-mental-health-problems/

• https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3159418/

• https://www.psycom.net/serotonin